Ramesses III: n kahdeksantena hallitusvuotena (ok. 1192 r. p.n.e.) Mustat pilvet roikkuivat Egyptin päällä. Seuraava kirjoitus on sijoitettu Medinet Habun seinille: "Ulkomaalaiset ovat perustaneet salaliiton saarilleen; he lähtivät heti liikkeelle ja hajaantuivat taistelun pyörremyrskyssä; yksikään maa ei voinut vastustaa heidän aseitaan; [ja alueet] Hatti, Kortti, Karkemis, Arzawa ja Alasia [Kypros] heiltä otettiin juuret pois yhdellä iskulla. [Se oli rikki] heidän leirinsä jonnekin Amurrussa; he tuhosivat hänen kansansa ja maansa, ikään kuin he eivät olisi koskaan olleet siellä; vaikka liekit levisivät heidän edessään, he tulivat lähemmäksi, kohti Egyptiä […] – he panivat kätensä maahan, joka ulottui aivan horisonttiin”. Se oli valtava ns. Muuttoliike. Meren kansat, mahdollisesti Balkanin ja Egeanmeren alueilta, johon kuului lukuisia yhteisöjä ja heimoryhmiä (Shardaanit, Palastu -Filistyni, Szikalaju, Turusza, Tanskalaiset, Sinun). Ni.ef kaikki nimet on tunnistettu. Jotkut kansat ovat troijalaisten esi-isiä, Etruskit tai Sisilian ja Sardinian myöhemmät ihmiset. Ok. 1200 r. p.n.e. tuho jatkui Pohjois-Syyriasta (Ugarit, Alalach) eteläiseen Kanaaniin (Perseesi, Ashkelon). Jopa Kyproksen oli luovuttava. Hyökkäävä paine tuhosi heettiläisten pääkaupungin Hatussaksen ja aiheutti imperiumin romahtamisen. Deltan rajat oli nopeasti turvattava maalla ja merellä, sillä samanlainen kohtalo uhkasi Egyptiä. Meren kansat, menestyksensä innostuneina, painostivat pysäyttämättömästi eteenpäin. Reljeefit kuvaavat niitä vaunuissa ja jalkaisin. Joukkojen mukana ovat valtavat vaunut härän vetämillä kärrillä, jota seuraavat sotureiden perheet.
Idän varuskunnat tekivät ensimmäisen lakon. Jossain Egyptin ja Palestiinan rajapinnalla käytiin suuri taistelu maan yli, jonka tulos määräsi ympäröivän alueen kohtalon vuosisatojen ajan. He valmistautuivat taisteluun erittäin huolellisesti: puolustuswattia on vahvistettu, johon Ramses on sijoittanut parhaat joukkonsa. Yhtä suuri taistelu käytiin merellä itäisen suiston lähellä, mistä Egyptin ja Meren kansojen laivastot nousivat. Kuningas esti aluksillaan Deltan sisäänkäynnin, ja pankeille hän perusti valitut porsaanyksiköt. Filistyni, kuka aloitti hyökkäyksen, ne olivat helposti tunnistettavissa erityisistä päähineistään, joissa oli korkeat kammat. Vihollisen alukset törmäsivät murskaukseen, ja jotkut kiinni koukkuilla. Kun filistealaisten armeijat yrittivät mennä maihin, suihkutettiin nuolilla. Aavalta mereltä egyptiläisjoukko iski tungosta veneet nopeisiin aluksiin, muodostavat vihollisen tappion mittapuun. Jotkut ulkomaiset alukset upposivat, egyptiläiset tarttuivat toisiin. Monet vangit otettiin. Kun taistelut loppuivat, Egyptiläiset kirjanoppineet alkoivat, huomaten varovasti makabreja pokaaleja – katkaise kuolleiden vihollisten kädet ja sukuelimet, ja valmistaa niistä kasia. Ramses III ja hänen joukot torjuivat hyökkäyksen.
Ramses meni pohjoiseen, Keski-Syyriaan ja Amurruun. Hän valloitti useita amorilaisten linnoituksia ja tutustui siellä migdoliksi kutsuttuun rakenteeseen. Medinet Habun reliefit osoittavat tänään, että merikansojen alukset törmäsivät ja kääntyivät ylösalaisin.. Alusten jouset ja perät on koristeltu vesilintujen päillä. Taistelevat egyptiläiset muistivat vihollistensa ulkonäön ja aseet: pään peitossa sulatuskypärät, pyöreät kilvet, miekat ja keihäät ja lyhyet hameet. Medinet Habun eteläosassa 12. Ramses-vuodessa mainitaan uudet voittoisat taistelut meren kansoja vastaan. Vangit vedettiin Egyptin armeijaan, ja Palastin ja Tšekerin heimot sijoitettiin rangaistukseksi Palestiinan rannikolle, jossa he muodostivat ajan myötä filistealaisten valtion.