Egypti on maailman vanhin maa, jolla on kirjattu ja dokumentoitu historia. Egyptin sivilisaatio on säilynyt yli kolmetuhatta vuotta. Kolmekymmentä egyptiläistä dynastiaa hallitsi vuosisatojen ajan. Myöhemmin Egypti joutui Kreikan vallan alle, ja sitten arabit.
Egyptin historian alkuperä juontaa juurensa 10 000 vuotta eKr. Tänä aikana ilmestyi jälkiä paimentolaisheimojen olemassaolosta Saharassa – kalliorakenteita ja maalauksia. Täällä luotiin maailman vanhin kirjoitusjärjestelmä – hieroglifoi. Niilin alueellisen laajentumisen seurauksena luotiin kaksi kilpailevaa yhteiskuntaa, jotka asuivat Niilin suistoon (Ala-Egypti) ja etelässä (Ylä-Egypti).
Muinaisen Egyptin historia jaettiin yhdeksään jaksoon:
Arkaainen kausi (ok.3100-2686p.n.e.)
Valtion muodostumisen ajanjakso, jossa egyptiläisen kulttuurin eri puolet muotoutuivat.
Vanha valtio (2686-2181p.n.e.)
Memphis, Egyptin pääkaupunki, tuolloin faraot hallitsivat, joka nosti pyramidit.
Ensimmäinen siirtymäkausi (2181-2055p.n.e.)
Sisällissodat, faaraoiden voima romahtaa.
Keski-Britannia (2055-1650p.n.e.)
Valtion keskusta siirtyy Ylä-Egyptiin.
Toinen siirtymäkausi (1650-1550p.n.e.)
Pohjoisten hyökkääjien miehitys Egyptissä.
Uusi osavaltio (1550-1069p.n.e.)
Thebasta tulee Egyptin eteläpääkaupunki ja tärkein uskonnollinen ja hautajaiskeskus.
Kolmas siirtymäkausi (1069-747p.n.e.)
Libyan hyökkäys.
Myöhäinen aikakausi (747-332p.n.e.)
Kilpailevien dynastioiden samanaikainen hallitus Thebassa ja Deltassa. Egypti on kuushilaisten hallinnassa.
Piiri Grecko-Rzymski (332s.n.e.-395r.)
Aleksanteri Suuri valloitti Egyptin ja siirtyi sitten Rooman valtakunnan hallintaan.
:: Egyptin nykyhistoria alkaa 395 vuosi:
Nykyaikainen historia (395r.-nyt)
Egyptistä tuli osa Bysantin valtakuntaa, sitten se tuli islamistien hallintaan, sen valloitti Ottomaanien valtakunta ja se kuului mamelukien hallintaan. 1800-luvun alussa Napoleon yritti valloittaa sen, 20. se tuli Ison-Britannian miehitykseen, kunnes se lopulta itsenäistyi 1900-luvun toisella puoliskolla, itsenäinen valtio – Arabitasavalta.
Pre-dynastinen jakso (ok. 6000–Ok. 3100 p.n.e.)
Myöhäinen paleoliittinen ja neoliittinen aika, kun ei ollut vielä yhtenäistä egyptiläistä kulttuuria, ja nykyisen Egyptin alueella kehittyi erilaisia istumis- ja maataloussektoreita, pienet kulttuurit. Badarin ja Tasan kulttuureja löydettiin Niilin laaksosta, ja laajemmalla kulttuurialueella Nagada I ja II, jonka nimi tulee Nagadan kaupungista, missä arkeologisia kaivauksia tehtiin. Hierarkkisesti järjestäytyneen yhteiskunnan piirteet olivat jo alkaneet näkyä Naqada I -kulttuurissa, ja Naqada II alkoi myös ylläpitää yhteyksiä muihin maihin ja levisi koko Niilin laaksoon ja sen suistoon.
Varhainen dynastinen aika (ok. 3100–Ok. 2686 p.n.e.)
1. ja 2. dynastian hallituskausi, jonka hallitsijat yrittivät alistaa naapurimaiden Nubian, Libya ja Libanon, varmistaa puuttuvien tavaroiden - setripuun - toimitus, jalokivet ja rakennusmateriaalit.
Etelä-Egyptin ensimmäinen hallitsija oli mies, joka tunnetaan nimellä Skorpioni, joka on valloittanut pohjoisen, mutta hän ei ulottanut valtaansa siellä, ja lopulta hänen valtionsa ulottui kauimpana Turan kaupunkiin. Narmer seurasi häntä (Menes), 1. dynastian ensimmäinen kuningas, joka yhdisti Ala- ja Ylä-Egyptin. Kuninkaallinen asuinpaikka oli alun perin tämä (Tis, Tinis), sitten muunnetaan Memphisiksi, yksi muinaisen Egyptin suurimmista ja tärkeimmistä keskuksista. Se tapahtui todennäköisesti Menesin tai hänen seuraajansa Ahan hallituskaudella.
Teknologia kehittyi merkittävästi tänä aikana, taide ja hieroglyfit, kuparia alettiin käyttää laajasti ja kulta- ja norsunluusta valmistettuja koristeita alettiin valmistaa. Myös egyptiläisten uskonnolliset vakaumukset kehittyivät – hallitsijaa pidettiin jumalan Horuksen inkarnaationa, joka hallitsi hänen kauttaan. Kapeammat paletit, Egypti Narmer-paletti tulee myös tältä ajalta, kuvaavat taistelukohtauksia, mikä on ensimmäinen ilmentymä ns. Egyptin kaanon taiteessa. Muissa kuormalavoissa, koottu koristekerhojen kanssa temppeleissä, kuvattiin myös alastomia naisia ja eläimiä, alukset, joissa on lippuja, metsästys- ja taistelukohtauksia, joten aihe on selvästi laajentunut edellisiin ajanjaksoihin verrattuna.
Lisäksi Ylä-Egyptissä koristekeramiikka hylättiin melkein kokonaan seinämaalausten hyväksi, johon luomista on alettu käyttää, ei enää, kuten ennen, yksi väri, mutta kolme – valkoinen, musta ja punainen. Myös kuvanveistotaide kehittyi, jossa useimmiten luotiin eläimiä ja naisia kuvaavia patsaita.
Vanha valtio (ok. 2686-2181 p.n.e.)
Hallituskausi III: sta VI: n dynastiaan, kutsutaan usein pyramidin rakentajien iäksi. Tänä aikana rakennettiin maailmankuulut monumentaalirakennukset, kuten mastabat, temppelit ja tietysti pyramidit, joista ensimmäinen oli farao Djoserin porrastettu pyramidi Saqqarassa, suunnittelija Imhotep. Seuraavat olivat 4. dynastian hallitsijoiden rakentamat Cheops-pyramidit, Khafre ja Mykerinos Gizassa. vaaran pyramidi, Egypti
Hyvinvointi hallitsi Egyptissä tänä aikana, käsityöt ja kauppa kehittyivät dynaamisesti, taide kukoisti ja lopulta siihen muodostettiin kaanoni, myös kaikki egyptiläiset tavat kehittyivät, rituaaleja ja uskonnollista järjestelmää. Faraon urastał do rangi boga, häntä palvoi ja palvoi koko yhteiskunta. Uskonto ja politiikka kietoutuvat toisiinsa, mutta pappien rooli ei ollut vielä niin suuri, kuten myöhempinä aikoina. Viidennen dynastian aikana auringonjumalasta Re tuli tärkein egyptiläisten jumalien joukossa, czczony w Heliopolis, ja hallitsija tunnustettiin hänen poikansa. Faraon kuoleman jälkeen hänet henkilökohtaistettiin hedelmällisyyden jumalan ja alamaailman hallitsijan Osiriksen kanssa..
Vanhan valtakunnan lopussa aristokratian kasvava merkitys aiheutti sosiaalisia levottomuuksia ja kuninkaallisen vallan kaatumisen.
Ensimmäinen siirtymäkausi (ok. 2181–Ok. 2133 p.n.e.)
Se oli suurten yhteiskunnallisten muutosten aika, vanhojen rakenteiden purkaminen, kaaos. Vähitellen faraon uskonnollinen ja poliittinen asema valtiossa heikkeni, ja paikallisilla virkamiehillä - nomarkeilla - alkoi olla yhä tärkeämpi rooli. Kuninkaallinen valta romahti ja valtio hajosi piiriksi, erityisesti Ala- ja Ylä-Egyptissä. Silloin pyramidit ryöstettiin ensimmäistä kertaa, kuninkaalliset patsaat ja haudat tuhoutuivat ja tuhoutuivat, ja pessimistisen luonteen teokset hallitsivat taiteessa ja kirjallisuudessa.
Keski-Britannia (ok. 2133–Ok. 1786 p.n.e.)
Tänä 11. ja 12. dynastian aikana Egypti pystyi yhdistämään ja rakentamaan vanhan järjestyksen. Sen teki pääasiassa Mentuhotep II, joka teki Theban osavaltion pääkaupungiksi. Kauppa Mesopotamian kanssa kukoisti edelleen, Kypros, Kreeta, ja käsityöt, kauppareitit pidettiin yllä, uusia resursseja saatiin. Tiede ja tekniikka kukoistivat, rakennettiin suuria linnoituksia. Taiteen kaanoniin on palattu, mutta hallitsijoiden kuvat muuttuivat realistisemmiksi. Teokset, kuten Mentuhotep II: n ruumishuone temppeli Deir el-Baharissa tai Fayoumin alueen pyramidit, ovat myös tältä ajalta., ja kirjallisuudesta, sarkofagien tekstit ja kuningas Amenemhatin opetukset. maalaus, Egypti
Farao Amenemhat I muutti jälleen osavaltion pääkaupungin Memphisiin, ja XII-dynastian hallitsijat valloittivat Nubian ja pitivät yllä lukuisia sotilaspisteitä Sunayn niemimaalla, suojella ja hyödyntää kupari- ja turkoosikaivoksia. Farao Senuseret III teki retken Palestiinaan ja piti vahvan vaikutusvaltansa siellä, hän toteutti hallinnollisia uudistuksia ja vahvisti keskusvaltaa, maakuntien kuvernöörien vaikutuksen rajoittaminen.
Joten Egyptin valta kasvoi tasaisesti, erityisesti kansainvälisesti, XIII-dynastian loppuun saakka. Sitten valtio alkoi menettää sisäistä ja ulkoista valtaan, mellakat ja paikalliset taistelut alkoivat. Aasiassa saapuneita alkoi saapua rauhanomaisen muuttoliikkeen tiellä, joka oli ilmoitus ulkomaalaisten hallinnasta Egyptissä ns. Toinen välikausi.
Toinen siirtymäkausi (ok. 1786–Ok. 1567 p.n.e.)
Näinä vuosina Egypti, heikentyneet sisäisistä kamppailuista ja Nubian menettämisestä, Siinai ja Palestiina, valloitti Hyksos-heimot. He luultavasti polveutuivat aasialaisista uudisasukkaista Itä-Niilin suistossa ja hallitsivat suurinta osaa Ala- ja Keski-Egyptiä. Oli kaksi, rinnakkaiset dynastiat (XV i XVI), jonka kanssa 17. dynastian Thebanin hallitsijat taistelivat lukuisissa sodissa, nauttien huomattavasta itsenäisyydestä Ylä-Egyptissä. Taistelut päättyivät ja Ahmose-maa yhdistyi, kahdeksastoista dynastian perustaja, jonka Awaris voitti, suuri Hyksoksen linnake.